Kosmologian hyödyt

Viimeisen sadan vuoden aikana fysikaaliset tieteet ovat muodostaneet myllyn, joka on jauhanut parempaa elämää yhä useammalle. Kone, laite, teknologia, vimpain ja vekotin toisensa perään ovat tehneet elämästämme kiehtovampaa, tarjonneet yhä laajempia ja tasa-arvoisempia kommunikaatio- ja tiedonsaantimahdollisuuksia, sekä kehittäneet lääketieteellisiä menetelmiä, jotka pidentävät elinikää ja tarjoavat laajemmat edellytykset ihmisarvoiselle elämälle.

Kosmologia ei ole osa tätä menestystarinaa, vaan kuuluu tässä suhteessa samaan joukkoon kuin esimerkiksi kirjallisuudentutkimus, taidehistoria, folkloristiikka ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus. Näiden tieteenalojen soveltamiskohteet ovat hyvin vähäisiä ja on oikeutettua kysyä, onko niistä mitään hyötyä.

Kosmiset energialähteetkin ovat hyödyttömiä: gravitaatioaalloista ei saa rakennettua voimalaa eikä tähtien valolla lämmitetä saunaa. Suurin osa maailmankaikkeuden säteilyenergiasta on sitoutuneena kosmologien lempilapseen, kosmiseen mikroaaltotaustasäteilyyn, mutta senkin osuus on mitätön meidän paikallisiin tarpeisiimme nähden.

Ottakaa siis sijoitusvinkki talteen: jos saatte tarjouksen pimeällä energialla toimivasta iPhonesta, älkää pistäkö montaakaan senttiä likoon. Kosmologian sovellutukset eivät nimittäin hyödytä ketään, koska sellaisia ei ole. En halua ylpeillä tällä, totean vain asian niin kuin se on.

Perustutkimus, jossa ilmiöitä tarkastellaan an sich, sellaisenaan, ei useinkaan hyödytä ketään. Usein myös siksi, ettemme me tieteentekijät mieti tulostemme hyödynnettävyyttä. Miksi emme? Koska tutkijat ovat ihmislaji, jolle löytäminen ja keksiminen itsessään tuottavat paljon enemmän riemua kuin tiedon hyödynnettävyys tai sen kaupallinen arvo, oli kyse sitten alkuräjähdyksen, molekyylibiologian tai kalliomaalausten tutkimuksesta.

Tutkijoille perustutkimuksen hyödyt ovat sen tarjoamassa estetiikassa ja jännityksessä, syvässä ylpeydessä ihmiskunnan yhteisistä saavutuksista, löytämisen riemussa ja hartaassa ihmetyksessä maailmankaikkeuden suunnattoman rikkaan ilmiömaailman äärellä. Tämän ihmetyksen sekaisen riemun tarjoaminen myös muille on yksi tieteen tekemisen ydintehtäviä ja sen suurin hyöty ihmiskunnalle.

Tommi Tenkanen