”Valitse kieli” Tämä valinta tulee vastaan erilaisilla nettisivuilla, eri palveluissa, sovelluksia asentaessa ja esimerkiksi kirjastokorttia hankkiessa. Joillekin vastaaminen on yksinkertaista, mutta toisille ei – minulle kysymys johtaa väistämättä filosofiseen oman identiteetin pohtimiseen. Taustana sen verran että olen itse kaksikielisestä perheestä, kotona puhuttiin suomea äidin kanssa ja ruotsia isän ja sisarusten kanssa, koulu oli ruotsinkielinen, yliopisto […]
Lue lisää
Tutkijan työhön liitetään usein jopa hieman kummallisia stereotypioita, joista osassa on totuuspohjaa, osassa ei. Tässä tekstissä käsittelen mielestäni viittä yleisintä stereotypiaa omasta suppeasta perspektiivistäni, joka on muodostunut kahden vuoden väitöskirjatyön pohjalta. Näkökulmani olen kerryttänyt pääasiassa luonnontieteiden rintamalta, ja erään filosofin työtä sivusta seuraten. 1. Tutkijat ovat sisäänpäin kääntyneitä ja ylianalyyttisia Nykyisellään tieteen tekijöiltä vaaditaan laaja-alaista […]
Lue lisää
Hei alle sammen! Terveiset Oslon yliopistolta ja Oslon yliopistollisen sairaalan Kirurgisen Tutkimuksen Instituutista. Olen Essi, kotoisin Tampereelta ja aloitin kaksi vuotta sitten väitöskirjatutkijana Norjassa. Kirjoitan nyt vierailijana tänne Akatemian jalkaväkeen ja aiheena pääasiallisesti hieman kuka olen, miten tänne Norjaan eksyin sekä joitakin huomioita työkulttuurista ja -kokemuksista täällä Oslossa. Olen entinen tamperelainen Tampereen Teknillisen yliopiston teekkariaktiivi […]
Lue lisää
Syksy Räsänen kirjoitti noin kuukausi sitten blogissaan NORNDiP:n (Nordic Network for Diversity in Physics) konferenssista, joka järjestettiin Helsingissä 4.-5.11. Kirjoituksessaan hän käsittelee lyhyesti sitä, kuinka fysiikan opinnot aloittavista opiskelijoista melko suuri osa on naisia (Helsingin yliopistossa jopa 43 %), mutta mitä ylemmäs akateemisilla tikapuilla kiivetään, sitä pienemmäksi naisten osuus putoaa. Systeemissä on siis jotain vialla, […]
Lue lisää
Tässä kirjoituksessa kerron, millaista on ollut toimitussihteerin tehtävä eräässä oman alani kotimaisessa journaalissa. Pureudun kysymykseen: mitä artikkelille oikeasti tapahtuu sen jälkeen, kun painaa ”lähetä”. Toimitussihteerin näkökulmasta prosessi etenee siten, että ”lähetä”-komennon jälkeen, online-järjestelmämme lähettää automaattisen vahvistusviestin artikkelin lähettäjälle. Samalla hetkellä järjestelmä lähettää sekä minulle että lehden päätoimittajalle viestin saapuneesta artikkeleista. Artikkelin saavuttua toimitukseen, katsahdan pian […]
Lue lisää
Esseessään Approaches to what? (1973) Georges Perec kirjoittaa tavanomaisten, yllätyksettömien seikkojen merkityksestä arjen infrastruktuurina. Hän korostaa itsestään selviltä tuntuvien asioiden merkitystä maailman ymmärtämisessä ja kehottaa kiinnittämään huomiota esimerkiksi taskujemme sisältöön, kotikatuumme ja tavanomaisiin liikkeisiimme. Omassa tutkimuksessani olen noudattanut neuvoa ja kurkistanut erilaisiin tavallisiin, arkisiin paikkoihin. Olen esimerkiksi pyytänyt tutkittaviani esittelemään minulle jääkaappinsa sisältöä. Mutta miltä […]
Lue lisää
Olen kirjoittanut jokaisesta vuodestani väitöskirjatutkijana erillisen kirjoituksen. Tämä on kirjoitussarjan neljäs ja samalla viimeinen osa, sillä väittelen kuukauden päästä. Kirjoitussarjaa aloittaessani mietin, miltä minusta tuntuu sitten joskus kirjoittaa tätä viimeistä osaa. Tällä hetkellä olen innostunut, koska elämässäni kääntyy uusi sivu ja samaan aikaan minusta tuntuu haikealta, koska jätän tutkimusryhmän, jossa tein väitöskirjani. Olen erittäin tyytyväinen […]
Lue lisää
”Mitä sä luulet, pitääkö mun joskus vielä ostaa se Elvis-puku?”, kysyi ystäväni hiljan. Kysymys kirpaisi. Oliko hän menettänyt uskonsa minuun? Kuka uskoisi Elviksen toiseen tulemiseen, ellei juuri hän? Hänelle Elvis-pukuun sonnustautuminen ei nimittäin olisi mitä tahansa kuolleiden yön juhlaa, vaan noin vuosikymmenen marinoitunut vitsi siitä, miten hän hoitaisi elämääni liittyvän tärkeän siirtymäriitin: Hän ja eräs […]
Lue lisää 
Terveisiä taidehistorian maailmasta! Olen Fanny, poikkitieteellinen humanisti, joka rakastaa Excel-taulukkoja. Teen väitöskirjaa 1600-luvun Englannin hallitsijamuotokuvista ja niiden käyttötarkoituksista oman aikansa propagandana. Vapaa-aikanani pohdin esimerkiksi niin tutkijana olemisen merkitystä kuin myös liikemaailman teorioiden soveltamista väitöskirjatyöhön, minkä lisäksi selailen sisustussuunnittelijoiden Instagram-tilejä. Kirjoittaessani tätä tekstiä tajusin valinneeni ensimmäiseen Akatemian jalkaväki –blogikirjoitukseeni aiheen – teorian yhdistäminen käytäntöön. Toimin tällaisesta […]
Lue lisää Tervehdys kaikille Akatemian jalkaväen lukijoille! Olen Tuuli Kuopiosta. Työskentelen Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjatutkijana aerosolifysiikan parissa, kohta jo kolmatta vuotta. Taustaltani olen moneen kertaan Tammerkoskessa kastettu teekkari silloisesta Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opiskelin teknis-luonnontieteellisessä ohjelmassa sovellettua matematiikkaa ja rinnalla myös fysiikkaa, tuotantotaloutta ja hieman strategista johtamista. Opintojen ohessa kerkesin puuhailemaan varsin mukavasti muun muassa kilta(ainejärjestö)-aktiivina, ylioppilaskunnan hallituksessa ja […]
Lue lisää
kieli| monikielinen| Tieteenteon arki| Tutkijan identiteetti Ei kommentteja