Terveisiä Itä-Helsingin etätyöhuoneesta! Tänään on 22. päivä, kun työskentelen kotona ja päiviä on vähintään vielä 40 edessä. Työni on pääasiassa laskennallista mallintamista, joten tarvitsen työni tekemiseen ainoastaan tietokoneen. Pystyn siis tekemään tutkimusta hyvin myös muualla kuin työpaikalta. Työpaikaltani kaipaan työyhteisöä ja lounasruokalaa. Tapaamme työkavereideni kanssa lähes päivittäin virtuaalisesti, mikä lievittää työyhteisön kaipaustani. Kaipaan myös selkeää […]
Lue lisää
Tätä kirjoittaessa tuntuu, että Hanna-Ilonan viime perjantain postaus oli kuukausia sitten, niin paljon tuntuu maailma muuttuneen viikossa. Kaikille jotka vielä pyrkivät johonkin yli-inhimilliseen sankaritekoon ja kymmenien artikkeleiden valmistumiseen suosittelen kyseisen postauksen lukemista ja oman jaksamisen kunnioittamista. Kuin tulevaa aavistaen myös Suvi kirjoitti viisi viikkoa sitten etätyöstä. Monelle tutkijalle etätyö on osa arkea ainakin jossain vaiheessa, […]
Lue lisää
Tässä kirjoituksesta ei pitänyt tulla korona-aiheista. Sen piti kuitenkin koskettaa terveyttä ja fyysisen terveyden roolia akateemisen ammattilaisen arjessa, joten olkoon se vähän myös koronasta. Ennen kaikkea se on kuitenkin siitä, miten aivotyöläiset tekevät työtään myös muulla kehollaan ja miten muun kehon terveyden menettäminen voi vaikuttaa aivotyön tehokkuuteen. Tässä kirjoituksessa puhun vain itsestäni ja omasta kehostani. […]
Lue lisää
Huippututkijan ominaispiirteiksi kuvataan usein innostavuus, viisaus ja ahkeruus: Ihanteellinen tutkija on inspiroiva puhuja, laajasti sivistynyt ja tietäväinen keskustelija ja rakkaudesta tieteeseen tauottomasti työskentelevä työmyyrä. Moni hyvä tutkija ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen hyvä juuri näiden ominaisuuksien vuoksi, vaan pikemminkin niistä huolimatta. Paljon tärkeämpiä hyveitä tutkijalle ovat tylsyys, tyhmyys ja laiskuus. Tylsyys ”Oot tylsä”, arvioi satunnainen […]
Lue lisää
Väitöskirjavaiheen moni nuori tutkija joutuu pohtimaan jatkosuunnitelmiaan monesta näkökulmasta – paikalleen kun ei voi kokonaan jäädä mikäli mielii hakea Suomen Akatemian akatemiatutkijan pestiä. Akatemia on nimittäin asettanut ehdon, joka hakijan pitää täyttää ennen kuin on kelpoinen hakemaan akatemiatutkijan tai tutkijatohtorin rahoitusta. Hakijan tulee olla työskennellyt yhteensä kuuden kuukauden ajan eri tutkimusympäristössä kuin missä hän oli […]
Lue lisää
Tammikuun alussa Essi kirjoitti vierailijakirjoituksen Oslosta ja syksyllä 2018 Kasper kertoi kokemuksiaan Uppsalasta. Päätin näiden tekstien jatkoksi laajentaa kirjoitusten kenttää vielä neljänteen (Suomi mukaan luettuna) Pohjoismaahan, nimittäin Tanskaan ja tarkemmin Kööpenhaminaan. Olen nyt viettänyt kuukauden tutkijavierailulla Tiedeopetuksen laitoksella (Institut for Naturfagenes Didaktik) ja kurssilla Niels Bohr -instituutissa. Vielä kuukausi jäljellä ja sitten palaan takaisin Suomeen. […]
Lue lisää
Yle uutisoi 16.2.2020 etätyöstä ja sen mahdollisuuksista (https://yle.fi/uutiset/3-11211532). Etätyön määrä on kasvanut nopeasti ja vaikuttaa siltä, että etätyöntekijöiden määrä tulee jatkossakin kasvamaan. En malta olla tarttumatta aiheeseen, joka on jollakin tavalla määritellyt työni tekemistä väitöskirjavuosista alkaen. Etätyö sai vuosi sitten uudenlaisen merkityksen, kun otin vastaan lehtoraatin Joensuusta, sillä tällä hetkellä Google ilmoittaa työmatkani pituudeksi kotiovelta […]
Lue lisää Tammikuun blogissa Tuuli kirjoitti tutkijan työhön liittyvistä myyteistä. Yksi niistä koski kutsumusta. Tämän myytin mukaan tutkimustyö on kutsumusammatti, joka on itsessään palkitsevaa ja johon työn tekijä motivoituu sisällöistä käsin. Työ palkitsee uusilla oivalluksilla, löydöillä ja työn imulla. Työtä tehdään sen itsensä vuoksi ja sen omilla ehdoilla. Jos kutsumus on tutkimustyön myytti, rahoitus on sen toteemi […]
Lue lisää Kirjoitin viimeksi marraskuussa, kun väitökseeni oli tasan kuukausi. Tässä välissä on tapahtunut paljon: väitöskirjani valmistui, väittelin ja aloitin uudessa työssä. Väitöskirjani käsittelee aerosoleissa olevien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien, kuten tasapainohöyrynpaineen ja viskositeetin, määrittämistä laboratoriomittauksista tietokonemallinnuksen avulla. Ominaisuuksien tarkka määrittäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta aerosolien vaikutus maan pinnalle tulevaan auringon säteilyyn intensiteettiin niin suoraan kuin pilvien kautta […]
Lue lisää 
”Valitse kieli” Tämä valinta tulee vastaan erilaisilla nettisivuilla, eri palveluissa, sovelluksia asentaessa ja esimerkiksi kirjastokorttia hankkiessa. Joillekin vastaaminen on yksinkertaista, mutta toisille ei – minulle kysymys johtaa väistämättä filosofiseen oman identiteetin pohtimiseen. Taustana sen verran että olen itse kaksikielisestä perheestä, kotona puhuttiin suomea äidin kanssa ja ruotsia isän ja sisarusten kanssa, koulu oli ruotsinkielinen, yliopisto […]
Lue lisää
koronavirus| malli| mallintaminen| Tieteenteon arki Ei kommentteja