Suomen Akatemia on yksi merkittävimmistä kotimaisista tiedettä rahoittavista organisaatiosta. Suomen Akatemia teki suuria muutoksia nuorille tutkijoille suunnattuun rahoitukseen vuonna 2022. Entisten useiden nuorten tutkijoiden hakuinstrumenttien sijaan kaikki nuoret tutkijat hakevat nykyään akatemiatutkijarahoitusta. Uudistuneen hakuohjelman lisäksi vuonna 2023 ilmoitettiin, että syyskuun … Jatka lukemista
Kirjoitin joulukuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ajamasta pilottihankkeesta, jossa on tavoitteena kouluttaa tuhat uutta tohtoria kolmen vuoden rahoituksella. Rahoitus kanavoitiin pääasiassa Suomen Akatemian lippulaivahankkeiden kautta, mutta n. 20% rahoituksesta laitettiin myös vapaasti haettaville aloille. OKM julkisti helmikuussa rahoituksen saaneet hankkeet, … Jatka lukemista
Kun aloitin väitösopintoni 2019, minulle sanottiin, että väitöksen jälkeen
“jossain vaiheessa” olisi hyvä käydä esimerkiksi ulkomailla suorittamassa
postdoc-vaihe. Alkuun tämä ajatus nostatti hieman niskavilloja pystyyn pienelle
savolaispojalle, sillä en ollut koskaan elämässäni asunut muualla kuin Kuopion
seudulla ja yhtäkkiä tulisikin … Jatka lukemista
Oma väitöksen jälkeinen tutkimukseni sijoittui Norjan Osloon, jonka jälkeen palasin Suomeen. Jatkoin kuitenkin osittain työntekoa Norjaan, mikä piti lakiteknisistä syistä tehdä oman toiminimen kautta. Tässä oli itselle hyvä mahdollisuus myös tutkia, miten ilmastotutkimusta voi muuten kaupallistaa.
Alkuun olin melko optimistinen … Jatka lukemista
Väitöskirjojen ja tohtorintutkintojen valmistumisajat ovat kestoaihe tutkijoiden kahvipöydissä. Keskimäärin tohtorintutkinnot valmistuvat Suomessa noin kuudessa vuodessa. Paineet tohtorintutkintojen valmistumisen nopeuttamiseen ovat olleet jo pitkään tapetilla, ja myös lisätä tohtoriksi valmistuvien lukumäärää. Valtioneuvoston parlamentaarisessa TKI-rahoituksen käyttöä koskevassa
suunnitelmassa linjataankin seuraavasti: ”Päätoimiseen väitöskirjatutkijuuteen … Jatka lukemista
Minulle ei ollut itsestään selvää, että jatkan akateemisessa maailmassa väitöksen jälkeen. Ei siis siksi, että tässä olisi jotain vikaa omalta kannaltani, vaan lähinnä olin vain avoin kaikenlaisille vaihtoehdoille. Kun tilaisuus postdoc-pätkälle Tukholmasta tarjoutui, emme lopulta perheeni kanssa asiaa sen kauemmin … Jatka lukemista
Lastenhoidon epätasainen jakautuminen cis-hetero-suhteissa on ollut julkisen keskustelun aiheena viime vuosina, ja aiheesta on uutisoitu runsaasti varsinkin vanhempainvapaan uudistuksen myötä. Sukupuolten välisistä eroista on paljon keskustelua ja tutkimusta, ja tässä tekstissä keskitynkin pohtimaan miten tutkijantyön erityispiirteet vaikuttavat … Jatka lukemista
Kipu on elimistössä tärkeä viesti – se kertoo, että jossain päin kehossa on ongelma, ja tilanne vaatii korjausta. Välillä kipu on kuitenkin turha signaali, ja etenkin kroonistuessaan se voi olla lasti, joka kuormittaa henkisesti. Tässä tekstissä kerron omasta päivittäisestä kivustani, … Jatka lukemista
Kesän alussa julkaistiin uutinen, että valtion toimitiloja käyttöaste on vain 28% eli vain noin kolme kymmenestä valtion työntekijästä käy fyysisesti toimistolla. Myös meillä Luonnonvarakeskuksen Helsingin toimistolla on ollut paljon vapaita työpisteitä ainakin viimeisten muutaman vuoden aikana.
Lähityön väheneminen syynä on … Jatka lukemista
Valtio päivittää parhaillaan omaa toimitilastrategiaansa, ja tämä päivitys koskee myös tutkimuslaitosten tilojen käyttöä. Tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden pohtia, millaiset työskentelytilat ovat optimaalisia tutkimuksen tekemiselle. Yksittäisten tutkijoiden mieltymykset vaihtelevat, ja jotkut saattavat tehdä parhaiten töitä omassa rauhassa kotonaan, kun taas toiset … Jatka lukemista